sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

How does it feel, when you're alone and you're cold inside?


"Happy days will drown the pain."

But where are the happy days?



Tää on taas näitä päiviä. Lupaan, että tällasta ei tule (liian) usein. I just hate the feeling of being lonely.

Forever alone, what can ya do about it? I'm just too damn shy.

perjantai 29. heinäkuuta 2011

My thing is: if you can't say nothin' nice, don't say nothin'.


Euforia. 

Se on se tila, jossa oon vieläkin, ja varmaan ylihuomennakin. Ihan helposti.

Eilen oli siis Kukkaisviikoilla Fintelligensin pienimuotoinen keikka. Paino sanalla pienimuotoinen. SILTI mä onnistuin taas vetämään itteni tähän tilaan, että leijun metrin maanpinnasta, alennun 15-vuotiaan teinin tasolle, hölötän kieli solmussa ja ylistän loputtomiin, kuinka "ne veti niin hyvin, Hoo on mahtava livenä ja Ela vaan osaa olla ihana" jne. yms. ETC! Voi apua mun kanssa.

Mä onnistuin tämän ko. fiiiksen hankkimisessa jo v. 2007, kun näin molemmat ensimmäisen kerran livenä. He esiintyivät silloin vielä erikseen, comeback tapahtui vasta seuraavana vuonna. Pidin Iso H:sta, koska hän heitti silloin ja heittää edelleen settiä loistavasti livenä, mutta ihastuin kovasti myös Elastiseen, eikä tämä ihastus ole laantunut vieläkään. Näin musta tuli molempien herrojen pesunkestävä fani ja aloin intoo piukassa odottaa Fintelligensin comebackia. Ko. keikan jälkeen mulla sitten meni sen 2-3 päivää palautuessa.

Odotan jo melkein kauhulla tän vuoden Blockfestejä. Jos jo tämän suhteellisen pienen keikan jälkeen meen näin sekaisin ja laskeudun vieläkin vähitellen henkisesti maanpinnalle, niin mitenköhän mun käy Blockfestien jälkeen?

Tittidii, TOTAALINEN SEKOAMINEN.

Oh btw. Löysin entisen Love Hotelin edustalle tippuneen BF-julisteen maasta lojumasta. Nappasin sen talteen ja nyt se komeilee mun huoneen seinällä. Hihii.
Mä en voi muuta kun vaan jälkikäteen pyydellä anteeksi, että olen aito fanityttö ja luonteeseeni kuuluu tällainen ajoittainen räiskähtely ja sekoileminen. Siinä mielessä oon tästä piirteestä hieman ylpeä (paino sanalla hieman), koska mulle ei tarvitse tarjota minkäänlaatuisia päihteitä, jotta saan tällaisen hyvän olon. Kaikki mitä tarvitaan, on loistavaa musiikkia, jonkun all-time suosikkiartistini live-show and naturally, ihanien ihmisten seura. Simple as that for your simple ass.

Ja kuten yllä linkitetyssä biisissäkin sanotaan: joltainhan tän täytyy tuntuu.



Suosittelen lämpimästi tsekkaamaan Miljoona-videon, joka on todella taitavasti, kantaaottavasti sekä huumorilla toteutettu! Videolla vilahtaa myös DJ Ewok, Timo, Redrama & Cheek, tosin sensuroituina ja nimet muutettuina. Ymmärrätte katsellessanne, että miksi näin. Enjoy!


SIINÄ.

Tässä vielä kuvia keikalta!







Bussin 30 pysäkkiä vastapäätä oli tällainen mainos. Now that's what I would call creative thinking.

Onko siellä jossakin muita samoja, em. hulluja luonteenpiirteitä omaavia immeisiä? Tuliko sinulle, rakkahin lukija, tunne, että "YESSIR, allekirjotan noi kaikki, oon ihan samanlainen!", oli sinulla sitten mikä musiikkimaku tahansa? 

Tässäpä oli kaikki tällä kertaa. Se on moro and stay tuned.

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Like a comet blazing 'cross the evening sky, gone too soon.

Päivän maa: Norja.
Päivän uutinen: Pommi-isku Oslossa ja ammuskelut nuorisoleirillä Utöya-saaressa.


Pommi-iskussa kuoli 7 henkilöä (ainakin viimeksi kuulin näin) ja leirillä jopa 60-70 henkilöä. Olen todella järkyttynyt. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista? Järkyttävimpänä pidetyssä Virginia Techin kouluammuskelussa kuoli 32 henkilöä, eli yli puolet vähemmän kuin Utöya-saarella.


Kuulin myös juuri äidiltä, että hän oli lukenut en-muista-just-nyt-mistä, että eräs nuori poika oli siellä leirillä ollessaan mennyt johonkin kivenkoloon piiloon, ja nähnyt kaiken mitä tämä poliisiksi pukeutunut mies oli tehnyt. Hän oli hyppinyt ilosta ja huutanut voitonhuutoja, kun oli saanut ammuttua lisää ihmisiä. Hän oli myös heitellyt ampumiaan nuoria kivillä, varmistaakseen, etteivät he vain teeskennelleet kuollutta.


Niin. Sitä minäkin. What have we done to the world? Look what we've done. Ei tätä tai tuon ampujamiehen käytöstä pysty sanoin kuvailemaan. Sairasta. Kamalaa. Hirveää. Järkyttävää.


Esitän syvimmät osanottoni näissä tapahtumissa kuolleiden omaisille Michael Jacksonin kappaleen Gone Too Soonin saattelemana. Suosittelen varoksi kaivamaan jostakin esille tukun nenäliinoja, koska jo tämä biisi itsessään on todella kaunis, mutta itkettävä. Itselläni kihoaa vähintäänkin kyyneleet silmiin, mutta muuten pahoina päivinä saatan itkeä aika kunnolla. Viimeistään viimeisessä säkeistössä pahinkin kyynikko huomaa kyynelten valuvan poskia pitkin, kun Michael laulaa: "Like a sunset dying with the rising of the moon. Gone too soon."


torstai 21. heinäkuuta 2011

Every new day is a tremendous blessing.



Jee vihdoin uutta Graciakselta! EP:n julkaisu on siis 23.7 eli tämän viikon lauantaina. Meikätyttö menee heti levykaupoille feat. bro ja poistaa sen levyhyllyltä! Sitä saattaa tosin löytyä aluksi vain Funkiestista, mut eihän tee pahaa, jos käy tsekkaamassa Levykauppa Äxän ja Swampin hyllyköt läpitte.


Äsken tuli muuten kärsivällisyysmitta täyteen. Blockfestin loputkin esiintyjät julkaistiin. Nää on niitä, jotka ovat voittaneet Blockien demokilpailun, sekä myös tulossa on pari kilpailun ulkopuolista esiintyjää: Jimmy Smallz, jonka mm. mun serkku tuntee, Solonen & Kosola, ja seuraavat mielenkiintoni herättävät nousevat rap-tähdet: CstarGhetto-JuuhanJoustava MoraaliNoah KinPeruspojat & Yonas.


Onneks oon Blockfest-lippujen onnellinen omistaja. All I have to do, is to wait 'til August.


Eilisestä sen verran, että mentiin, mentiin, bäkkiin, bäkkiin YYTERIIN. Serkut on nyt Yyteri Spa-hotellissa lomalla, ja mentiin heitä moikkaamaan ja uimaan lämpöiseen meriveteen. Uitiin ja pelleiltiin varmaan tunti siellä meressä, no kidding. Oli niin ihanaa ja sain mä vähän väriäkin iholle, vaikka päästiinkin viivästyksien ja mutkien kautta paikan päälle vasta 16.30. Kuvia tuli otettua PALJON. Tässäpä muutama.





Ihana Dinkkunen. ♥ Peace and love!

"It don't matter if you're black or white."


Zankku & Nallu.  ♥
... Ei lisättävää.

Tää on ihan spontaanisti otettu kuva, ihan ku Dinkku sanois mulle jotain, että "Mitä sä nyt teit?" ja mä oon vaan "Mitä, emmäätiä..."

"I whip my hair back and forth!" HUOMATKAA DINKUN PAITA: aito originaali Pori Jazz '85-paita!
Simply the best girls!
Ennen Yyteriin lähtöä poikettiin veljen kanssa nopeesti Swampissa ja sen Second Hand-sivuliikkeessä. Second Handista löyty Signmarkin Breaking the Rules-albumi vitosella. Huomattiin autossa, että oli kyllä pirun hyvä ostos: sisälsi cd:n lisäksi myös dvd:n, missä on kaikkien kappaleiden musavideot ja Signmarkin haastattelua ym. Me tajuttiin Matiaksen kanssa, että pakkohan niistä kaikista biiseistä on tehdä musavideot, koska muutoin sehän olisi Brandonin levy eikä Signmarkin.


Tietämättömille tiedoksi, että Signmark on täysin kuuro, ja räppää pääasiassa amerikan viittomakielellä. Brandon toimii tavallaan välikätenä ja tuo biisit meidän kuulevien ihmisten tietoisuuteen. En ole vielä päässyt tsekkaamaan näitä ko. videoita, ja tänään se olisi tarkoituksena.


Viittomakieli muutenkin sopii räppiin kun nenä päähän; räppärit huitoo ja elehtii käsillänsä paljon, paitsi että Signmarkin eleillä on vielä syvempi merkitys.


Laatu on kaveri.
Albumin kansi ja melkeinpä koko levyn väriteema on violetti. Ettäettä... Propsit Signmarkille tästä! :)
    HEI nyt tarvitsen kipeästi "kohtalontoveria": mulla jatkuu k:lla alkava sana (MÄ EN SANO/KIRJOTA SITÄ SANAA, M'KAY?) keskiviikkona 10.8, ja tuntuu, että kaikilla muilla se jatkuu vasta 15.8. joka on maanantai, paljon loogisempi aloituspäivä, kuin keskiviikko, joka on... no, keskellä viikkoa. Tarvitsisin siis jonkun, jonka kanssa surkutella, että miksi, oi miksi se jatkuu meillä jo 10. päivä?

    Oonko mä kirjottanut tän joskus vahingossa, unissani tai jotain? Tää on melkein suoraan mun elämästä.

    Ei mulla muuta. Turhauttavaa, hämmentävää, vaivaannuttavaa. And it's all my fault.

    Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. 'Til next time! ♥


    PS. Randomisti tuli vielä mieleen, että haluan kiittää Porin ainokaista Mäkkäriä: se on auki tarpeeksi myöhään EIKÄ MITÄÄN ÄLYTTÖMIÄ YÖMENUITA, niin kuin täällä Tampereella! JA koska omistan ruokavamman nimeltä keliakia, tilasin gluteenittoman juustopullan, jossa oli gluttijuustoille tehty oma käärepaperi! Yleensä ne on kääritty normaaliin "cheeseburger"-kääreeseen, jossa on "gluteeniton hampurilainen"-tarra päällä. Pisteet siitäkin! Näitä papereita ei ole vielä täällä Mansesterissa näkynyt, ainakaan muistaakseni...


    tiistai 19. heinäkuuta 2011

    I wasn't like them, wasn't like him and I wasn't like y'all.


    Seuraavan Last.fm:ään liittyvän kyselyn oon täytellyt jo muutamaan otteeseen Facebookissa, ja nyt tuon sen ensimmäistä kertaa blogiini. Päivitän tätä sitten, jos listoilla tapahtuu joitakin merkittäviä muutoksia. Enjoy!


    Mikä on tunnuksesi?
    - Meamilla.

    Kuinka monta biisiä olet kuunnellut?
    - 15675 biisiä 8.7.2008 lähtien. Älkää ihmetelkö noin mitätöntä kuuntelumäärää, oon poistanut aikojen saatossa muutaman artistin/biisin listoiltani ja myös mp3-soitin, jonka kuuntelukertoja en valitettavasti voi rekisteröidä Last.fm:ään, jättää SUUREN aukon mun scrobblautuksiini.

    Kirjoita tähän kymmenen ensimmäistä artistia Top Artists Overall -listaltasi, soittokerrat sekä kuunnelluin biisi kyseiseltä artistilta:
    1. Michael Jackson (1968 soittoa), biisi: Another Part Of Me, 73 soittoa
    2. Kid Cudi (1531 soittoa), biisi: MANIAC, 66 soittoa
    3. Kanye West (1462 soittoa), biisi: Flashing Lights (feat. Dwele), 74 soittoa
    4. Adam Tensta (1257 soittoa), biisi: Dopeboy (feat. Eboi), 69 soittoa
    5. Fintelligens (1135 soittoa), biisi: Luottamus, 54 soittoa
    6. Nas (965 soittoa), biisi: Hero (feat. Keri Hilson), 59 soittoa
    7. Wale (398 soittoa), biisi: Chillin' (feat. Lady GaGa), 25 soittoa
    8. Lupe Fiasco (388 soittoa), biisi: US Placers (feat. Kanye West & Pharrell), 57 soittoa
    9. Elastinen (375 soittoa), biisi: Peli Seis, 37 soittoa
    10. Common (291 soittoa), biisi: Punch Drunk Love (feat. Kanye West), 56 soittoa

    01. Paras biisi 1. artistilta?
    - Elä kysy noin vaikeita, niitä on aivan liikaa. Sanotaan ny alkajaisiksi Wanna Be Startin' Somethin', Baby Be Mine, Billie Jean, Human Nature, P.Y.T., We've Had Enough, Stranger In Moscow, Don't Stop 'Til You Get Enough, Rock With You, Workin' Day And Night, They Don't Care About Us, Leave Me Alone, Hollywood Tonight, Behind The Mask EETEECEE.

    02. Kuinka tutustuit 2. artistiin?
    - Cudi fiittasi Kanye Westin biisissä Welcome To Heartbreak, ja muistan hieman ihmetelleeni oudonkuuloista artistinimeä. Myöhemmin kuulin Cudin oman biisin Day 'N' Niten ja RAKASTUIN.

    03. Kuinka vanha on 3. artisti tai kuinka vanhoja kolmantena olevan bändin jäsenet ovat?
    - Kanye täytti kesäkuussa jo 34 v.

    04. Mikä oli ensimmäinen kappale jonka kuulit 4. bändiltä?
    - Nyt lyö tyhjää. Sen on oltava joko My Cool tai Dopeboy. I really do hope it was Dopeboy, just because My Cool is overrated, overplayed and too popular for my taste. NO OFFENSE ADAM, and I most certainly DO NOT THINK the same way about your other songs, they're amazing. I LOVE YOU.

    05. Oletko nähnyt 5. bändin livenä ja jos olet niin missä?
    - OLEN 2 KERTAA! ♥ Summer Livessa 5.6.2010 ja Blockfesteillä saman vuoden elokuussa. Jos mennään yksityiskohtiin, niin oon nähnyt Elan kaikkiaan 4 kertaa (em. lisäksi ALiVe @ Tampere-talo 20.10.2007, Summer Live @ Pakkahuone, 2008) ja Iso H:n 3 (myös ALiVessa v. 2007).

    06. Haluaisitko nähdä 6. bändin livenä?
    - Oh yes! Olis kyllä ollut mahdollisuus kyseiseen hommaan viime maaliskuussa, muttamutta... No money, no funny. Ikää olisi ollut (kerrankin) tarpeeks, mutta ei seuraa = Matiaksella ei ole tarpeeksi ikää.

    07. Mistä asti olet kuunnellut 7. bändiä?
    - Oiskohan nyt toissakesästä, kun hyvä ystäväni ja serkkuni Setumo esitteli Walen mulle. Thanks cuz!

    08. Mitä genreä 8. bändi edustaa?
    - Hip-hop.

    09. Asteikolla 1-10 mitä pidät 9. bändistä?
    - 9. Jos ulkonäkö lasketaan mukaan, niin 10-, hihi.

    10. Toistetaan kysymys numero 4. bändin numero 10. kohdalla ?
    - Oiskohan ollut Start The Show. Mä en oo YHTÄÄN varma.

    11. Onko Top Artists Overall -listallasi bändejä ja/tai artisteja, jotka haluaisit sieltä pois?
    - Hehe, olis ollut mm. Antti Tuisku, minkä voisin poistaa mutta en mä nyt viitti, antaa sen olla vaan. Menin tän kysymyksen saattelemana kattoon mun listat läpi, niin oli siellä muutama.
    12. Mikä artisti tai bändi on viimeisenä Top Artists Overall -listallasi?
    - Tech-Rock.
    13. Mikä biisi on ensimmäisenä Top Tracks Overall -listallasi?
    Kanye West feat. Dwele - Flashing Lights.
    14. Entäpä viimeisenä Top Tracks Overall -listallasi?
    Kid Cudi - Call Me Moon Man.

    Ja lopuksi tarjoan teille kuvakokoelman top10-listan artisteista. Tässä on sitten koko joukko järjestään henkeäsalpaavan komeita miehiä, so girls, ENJOY. ;)

    Michael Joseph Jackson.
    Scott Ramon Seguro Mescudi.
    Kanye Omari West.
    Adam Momodou Eriksson Taal. Huomatkaa toki Nintendo 8-bit-ohjain.
    Kimmo Ilpo Juhani Laiho & Carl Henrik Rosenberg.
    Nasir bin Olu Dara Jones.
    Victor Olubowale Akintimehin.
    Wasalu Muhammad Jaco.
    Ela ei kyllä vanhene kasvoistansa sitten millään. Eipä haittaa mua, kattokaa ny kun se on sulonen. ♥
    Lonnie Corant Jaman Shuka Rashid Lynn jr.
    Sen verran vielä tuosta kuvatekstistä, minkä kirjoitin Elastisen kuvan yhteyteen. Huomasin joku parisen vuotta sitten, että mun miesmaku koostui juuri Elastisen näköisistä ja kaltaisista miehistä. Sellaisista, jotka näyttävät ihan pikkuisen nuoremmilta ikäisekseen, mutta kuitenkin vaikuttavat ihan omanikäisiltään, ei omista minkäänlaista partaa/viiksiä ja omistaa lyhyet, siistit, ehkä hieman pystyssä olevat hiukset. Kaljusta kuontalosta mä en pidä, mutta Elalle se sopii mainiosti. Enkä mä hänelle hiuksia osaisi niin millään kuvitellakaan...

    Hayden Christensen... Huoh. ♥ Kyllä se vaan on niin, että PUKU TEKEE MIEHEN.
    Voi ei voi ei VOI EI. Kello on taas melkein 3. Mun piti ruveta aikaistaan mun aamuheräämistä, ei myöhentää entisestään. Tänäänkin heräsin taas 12.15. Voi vamma. Lopuksi vielä päivän inspiroivin biitti.


    (Älkää välittäkö ekana näkyvästä kuvasta.)

    Väitättekö, ettei tämä biisi ole koukuttava ja biitti suorastaan euforisoiva?

    Biitti on harvinaisen epäsäännöllinen. Basso lyö vaihtelevalla voimakkuudella ja tahti heittelee miten sattuu. Nämä seikat tekevät tästä biisistä hyvin kiehtovan. Tällä biisillä saisi kehiteltyä ehkä mitä upeimman tanssikoreografian. Sanoitukset nyt on mitä on, kertoo naisista ja rahasta ja matkustelusta (?), enkä mä tykkää Lil' Waynesta artistina yhtään.

    I guess I'm trying to go to sleep. Or at least get off the computer.

    Sleep tight, sweet dreams. ♥

    Kirjoittelun aikana soi:

    Diddy Dirty Money - Shades (feat. Lil' Wayne, Justin Timberlake, Bilal & James Fauntleroy)
    Bomfunk MC's - Rockin' With The Best
    Jonny Bro & Marks - Silent Takeover

    sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

    Lapsesta asti oon pitäny tän aitona.

    The following takes place between 15th & 16th of July.

    LIKES OF 15th OF JULY

    + Dinskellä ja Karpalla yökyläily. ♥
    + Tammerfest-tunnelma kaupungilla ja kaikki ne pikkukojut ympäri keskustaa.
    + Mässäilyä ja kunnolla sitten! Oli sipsejä, jätskiä, limpsaa ja erilaisia pähkinöitä, me likey.
    + Sitä naurun määrää.
    + Deep conversations - elämän suola. ♥
    + Ne kuvat, mitä otettiin klo 01-02 maissa, ilman meikkiä ja ihan väsyneinä. Ne eivät ole todellakaan IKINÄ julkaisukelpoisia, K-239194-materiaalia, mutta räkänaurua riitti sitäkin enemmän.
    + Kehiteltiin itellemme The Hangover-elokuvien päähenkilöhahmoista vastineet: 
    - Mä: Doug Billins, koska mäkään en Dougin lailla juo alkoholia juuri yhtään ja vaikka kaverit touhuais mitä, I'm covering 'em up. Vaikka henki menis, niin kaveria jeesataan!
    - Dinksu: Phil Wenneck, porukan "leader".
    - Karo: Alan Garner, gängin "it wasn't me"-tyyppi.
    - Ellu: Stu Price: selvinpäin porukan järkevin ja älykkäin, mutta heti kun saa alkoholia, sitten lähtee kunnolla lapasesta.

    Karppa, Ellu, mää & Didi skoolataan tulevalle illalle. Mutta kuinkas meille käykään...?

    LIKES OF 16th OF JULY

    + Se tunne, kun melkein kaikilla seuraamillasi blogeilla oli uusia, ihania merkintöjä. ♥
    + Ihana, paras, rakas äitini oli ostanut mulle I-HA-NAN, henkeäsalpaavan kauniin VIOLETIN kukka-canvastaulun! ♥ Oli niin mahtava yllätys. Ääh, mä en malta oottaa sitä, kun pääsen vihdoin päivittämään mun huoneen sisustusta, powered by IKEA.



    + Käytiin vähä kepappia syömässä @ Abu Fuad, Koskikeskus feat. family. Ei yhtä täydellisenmakuista kebabbia ole missään!



    + Mansikoita, jäätelöä, mantelisuklaajäätelöä (mun tämän kesän fiksaatiojätski) ja lättyjä, made by daddy. ♥



    Otsikosta sen verran, että se ei liity oikeestaan tähän merkintään, mutta mun koko elämään liittyy kyllä. Oon tässä parin viime vuoden aikana oppinut, että vaikka mä kuinka yrittäisin, mä en osaa esittää mitään muuta kuin mitä mä oikeasti olen. Mä en kykene feikkaamaan mun olotiloja, vaan näytän kyllä, jos mulla on tai ei ole hyvä fiilis. Tarpeen vaatiessa osaan kyllä niellä kyyneleet ja piilottaa vihan- ja suruntunteet joksikin aikaa, mutta yleensä se vaan ei onnistu. Mun on pakko kertoa mun tunteista jollekin, yleensä äidille tai jollekin ystävälle. Toki, jos ystävällä menee huonosti tai on muuten huono päivä, mä en heti ala kertoa, että "jeejee arvaa mitä mulle eilen tapahtu?! :)" koska vaikka ystävä olisi iloinen mun puolesta, musta tuntuu, että hänestä saattaa tuntua, etten joko välitä hänen alakuloisuudestaan tai häntä harmittaa, kun itsellä ei mene niin hyvin.


    Mä olen myös aina rehellinen, tapahtui mitä tahansa. Liioitteluun mulla on taipumusta ajoittain, mutta yleensä vain silloin jos on sattunut jotain joko ihan mielettömän hauskaa tai vastaavasti jotain ihan hirveetä.

    Öäh, tänään ei oikein skulannut mikään. Pelattiin aiemmin illalla Yatzyakin ja mulla meni niin huonosti. Okei, se peli on niin tuurista kiinni, mutta ihan sama, silti harmitti. Jos huomenna onnistuisi kirjottaminenkin. Loppuun vielä illan piristysvideo.


    Ketonen vie Akua ja Riaa tässä videossa mennen tullen. Enjoy!


    Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Stay tuned.


    Serkkujen kissa Sakke toivottaa kauniita unia. ♥

    torstai 14. heinäkuuta 2011

    En yleensä kerkee, mut nyt päätin vilkasta, olit kirjottanu mulle Naamakirjassa.

    Ihmettelin joku aika sitten veljeni kielteisiä puheita Facebookista. Hän oli ja on edelleen sitä mieltä, että FB on ihan turha paikka, ja häntä jopa ärsyttää Facebook sanana todella paljon.


    Tänään tajusin vihdoin mistä hän puhuu: Facebook on aivan turha ja jollain lailla ärsyttäväkin, mutta en halua poistaa tunnustani sieltä. Ja tämä tekeekin siitä ärsyttävän.


    Viime aikoina oon huomannut itessäni erään melko huolestuttavan piirteen ja olen alkanut korjata sitä: joskus huomaan kirjoittavani statuksia ja julkaisevani jotkut kuvistani tykkäysten vuoksi. En siis aina tee näin, yleensä kirjoitan statukset ihan vain kertoakseni, että mitä kivaa mulle on tapahtunut ja näin, mutta mä sorrun myös siihen, että petyn aika paljonkin jos tykkäyksiä ei tule montaa (eli mun mittakaavassa enemmän kuin 4 tai 5). Kun tajusin tän, en enää haluakaan päivitellä niin useasti. Joskus kyllä käytän The Mood Weather Report-sovellusta, ja se on mun mielestä ehkä parempi vaihtoehto kuin status, koska siitä nimensä mukaisesti välittyy paremmin mun senhetkinen olotila muille.




    Ohessa netistä bongattuja linkkejä Facebookin stereotypioiduista käyttäjistä:


    7 yleisintä Facebookin statuspäivittelijää (Ei Oo Totta-blogi by Katleena Kortesuo)
    12 ärsyttävintä Facebookin käyttäjää (kirjoittanut Taloussanomat, lista laadittu by CNN)
    Päivitys Facebookissa kertoo kirjoittajastaan (Kouvolan Sanomat)


    Tunnistin itseni muutamista, pakko myöntää. :D Kolmanteen linkkiin viitaten mm. hehkuttaja, kyttääjä, tykkääjä ja musajakorasia osuivat pelottavan hyvin kohilleen, when it comes to me. Varmistukseksi vielä, että oon kyttääjä juurikin sillä tavalla, että mä en kuitenkaan juoruile asioita etiäpäin. Mua vain kiinnostaa joskus mitä muille kuuluu, ja pidän ne omana tietonani. Mulla ei ole nykyään tapana juoruilla turhan päiten, pyrin puhumaan vain oikeeta asiaa.


    What about you guys? Tunnistitteko itsenne noiden linkkien sisällään pitämistä Facebook-käyttäjätyypeistä?


    Tästä on kirjoitettu myös ihan lehtijuttujakin, mutta olen täysin samaa mieltä siinäkin, että ne joilla on yli 400 kaveria Facebookissa, omistavat oikeasti vain muutaman hyvän ystävän (voisin tosin sanoa samaa itsestäni, vaikka mulla ei läheskään noin montaa kaveria ole FB:ssä). Ja ne joilla kaverimäärä huitelee 600+ paikkeilla, ovat suorastaan kaverirohmuja, ja suurin osa kavereista on puolituttuja tai sellaisia, jotka on lisätty kavereiksi vain yhden kerran tapaamisen jälkeen, oli se sitten baarissa tai koulussa samalla kurssilla. Surullisimmissa tapauksissa joku ulkomaalainen mies on lisännyt kaveriksi just ja just täysi-ikäisen tytön, koska tämä ko. tyttö on hyvännäköinen tms. Järkevimmät likat ignooravat välittömästi tällaiset ja klikkaavat surutta Not Now-nappulaa.


    En tiedä muista, mutta mulla on 300 kaveria, ja silti mä voisin mielelläni poistaa sieltä muutaman. Kuulostaa näin sanottuna karkealta, mutta se on totta. Vajaa 300 kaveria kuulostaa pieneltä määrältä, mutta ei mulle.


    Loppujen lopuksi, vaikka kuinka Facebookin kautta olisi helppo pitää yhteyttä sukulaisiin, ystäviin ja muihin, niin onko se kuitenkaan aina niin? Mä olen kyllä tähän erittäin huono esimerkki, mutta edes Facebook ei ole auttanut mua mun pahassa tavassa antaa ystävyyssuhteiden jäädä jonnekin matkan varrelle. Mä oon perinyt tän tavan äidiltäni: me ollaan molemmat surkeita pitämään sellaisiin ystäviin yhteyttä, jotka mm. asuvat muualla kuin Tampereella tai me ei nähtäis noin muuten usein paitsi sopimalla tapaamisesta. Ja erään tutkimuksen mukaan tällaiset yhteisöpalvelut (siis muutkin kuin Facebook) itse asiassa edistävät nuorten erakoitumista muista. Tällainen ei välttämättä pääse käymään, jos nuorella on oikeita ystäviä, jotka haluavat tavata häntä face-to-face, mutta ujommilla ja muuten hieman antisosiaalisilla henkilöillä näin voi päästä valitettavasti käymään.


    Veljeni, joka suurimmaksi osaksi inhoaa Facebookkia, esitti silti erään hyvän näkökulman äskettäin: "Facebook on täydellinen yhteisöpalvelu, jos sitä osaa käyttää oikein.". Ettei roiku siellä 24/7, vaan ihan muutama pari tuntia päivässä ja päivittelisi parina päivänä viikossa tärkeimpiä kohokohtia kuluneelta viikolta, ja pyrkisi tasaisin välein kyselemään vaikka yksityisellä viestillä kavereiltaan, että kuis hurisee.


    Silti Facebookin käyttäjäkunta kasvaa kasvamistaan. Siihen jää niin koukkuun, vaikka periaatteessa siinä ei ole mitään koukkuunjäämistä. Okei, yksi koukuttava tekijä on monenlaisia pelejä tarjoava MindJolt Games, mutta mä en ole enää niihin varsinaisesti koukussa jostain syystä. Mut sitä vaan klikkailee refresh-nappulaa etusivulla lähes pakkomielteenomaisesti, jos olisi tullut uusia päivityksiä ihmisiltä, joiden kanssa ei vapaa-ajalla olisi muuten tekemisissä. Mä voisin kyllä jossain kohtaa järjestää semmosen tempauksen, että poistuisin vaikka viikoksi FB:stä. En kyllä ihan lähiaikoina, mut esim. joku koeviikko olis tähän yritykseen oiva ajankohta.


    Mä en osaa sanoa, johtuuko tää mun yhtäkkinen oivaltaminen siitä, kun oon niin kiintynyt bloggailuun. Tää on toisaalta juuri siksi helppoa, kun tietää, ettei tätä todellakaan lue ne kaikki 290 FB-kaveria ja voi tulla pätemään millon mistäkin. Kirjoittamistyylistäni, turhanpäiväisestä jauhannasta (joku varmasti olisi tätä mieltä, älkää luulko että mä olen), kirjoitan koko ajan vain itsestäni, sun jutut toistaa samaa kaavaa, tylsää ja pälätipälä.


    AI NIIN, mä myin sieluni ja menin jakamaan tän blogin virallisen linkin Facebookiin. Mietin tosin vieläkin, että oliko se suuri virhe. En tiedä vielä, eiköhän se selviä sitten joskus... Toivon kuitenkin, että lukijakuntani kasvaa, koska en kuitenkaan halua kirjotella vaan omaksi ilokseni. Pistän kuitenkin tähän A LOT OF THOUGHT, vaikka ei uskoisi ensi näkemältä!


    Koska tänään on ollut oikea oivallusten päivä, huomasin tänään myös senkin, että mun tekstit saattavat olla ajoittain ehkä hieman pinnallisia. Aion korjata tämän tulevia merkintöjä ajatellen. Kirjoitan joskus syvällisempiä juttuja, jos vain uskallan. Tämäkin on ollut mun mielestä melko syvällistä pohdintaa, kai? Any opinions? Ja jos sattuu käymään niin onnellisesti, että joku tätä merkintää erehtyy lukemaan, niin saa ehdottaa mistä kirjoittaisin jatkossa! Olit sitten ihan randomi, etkä tuntisi mua, niin ehdotuksia pöytään, TÄNKJUU ETUKÄTEEN. ♥ Asiattomat kommentit tosin aion kylmästi ignoorata ja ne poistetaan immediately.


    Mun ei muuten edes pitänyt kirjotella tänään minkäänlaista postausta. Tää taitaa muuten olla mun ensimmäinen postaus, jossa ei ole musiikkiin viittavaa juuri ollenkaan. Mitä täällä tapahtuu? MÄ EN SALLI TÄLLAISTA!




    Huh, nyt helpotti merkinnän musiikittomuus. Tässäpä toinen kappale missä mainitaan tän postauksen avautumisen aihe.
    As I grew to be a teen I disguised myself
    At the lowest self-esteem, especially with the girls
    Tried out every sport just to impress all the girls
    Instead of all the ladies, 'cuz they talk down
    I was too artsy, known to be a clown
    And now my Facebook pop it
    'Cuz I told the same girls I would be the hot shit one day


    MEIÄN OTTO-MÖSYKKÄ TÄYTTI NYT 10 VUOTTA! Älä vaan menetä tota loputonta energiaa ja vahtikoiramaista luonnetta vielä! Love you. ♥


    Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!

    keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

    The way you make me feel, you knock me off of my feet.


    Just for no particular reason tämän videon halusin teille jakaa. Adamin ihkaensimmäinen musavideo ja samalla debyyttisingle en-muista-miltä-vuodelta, mutta huitelee jossakin 2004-2007 paikkeilla. Just look at him, he's such a cute young boy. ♥


    Bangin' On The System on muuten varmaankin ainoa Adamin biisi, jossa toteutuu ns. oikeaoppisen rap-biisin biittiyksityiskohdat, jos näin voi sanoa. Mä en sano tätä todellakaan sillä, että en pitäisi Adamin electronica-tyylisistä biiteistä, PÄINVASTOIN, mutta että tämä biisi on mukava poikkeus (joka vahvistaa säännön).

    Meinasin alkaa kirjoitella tänpäiväistä merkintää in English, mutta siitä tulikin jostain syystä vaikeampaa kuin oletin ja olisi kestänyt kauemmin kirjottaa kuin normaalisti. I really need to practice speaking and writing English more than usual.

    Jos mahdollista, asetan dvd:itä katsellessa tekstitykseksi englannin, vaikka leffa/sarja olisi englantilainen/amerikkalainen. Kielitaito kehittyy ja sanavarasto laajentuu huomattavasti. Esim. Home Improvement on tällainen sarja, kiitos Taylorien verbaalinikkarin ja yleissivistyksen hyvin haltsaavan naapurin, Wilsonin.

    Tim & Jill Taylor (ylh.), Al Borland (Timin vier. vas.), Heidi, Randy, Mark & Brad Taylor ja Wilson (alh.)

    Eräässä jaksossa opin ainakin kymmenisen uutta sanaa, tässä muutama teillekin. Lisään sanoja aina sitä mukaa tähän, vaikka olisin tämän jo julkaissut. Ihan siksi, koska tuppaan muistamaan niitä vasta jälkeenpäin... Vinkkinä sen verran vaan, että näitä voi sitten käyttää vaikkapa tulevissa lukion englannin esseissä tai yo-kirjotuksissa ja päteä opettajalle/sensorille laajalla kielitaidollansa. ;)

    perspicacious = terävä, tarkkanäköinen
    trenchant = pureva, terävä
    sagacious = viisas, terävänäköinen
    astute = neuvokas, ovela, terävä
    amuck = hillitön raivo
    asymmetrical = epäsymmetrinen, yksipuolinen
    pseudonym = salanimi
    jocular = leikkisä, hilpeä
    frugal = säästäväinen
    predicament = ahdinko, tukala tilanne

    Gotta admit it, ei ole kyllä nuo sanat sellaisia joihin törmäisi joka päivä englantia puhuttaessa/kuunnellessa/lukiessa. On sekin muuten jännä, että on 4 eri tapaa ilmaista, että ihminen on terävä/tarkkanäköinen/viisas/etc. Onhan niitä enemmänkin, mut että noita 4:ää sanaa käytettiin ko. jaksossa samassa keskustelussa.

    Tajusin muuten just, että mun oma Otto-vesseli täyttää ylihuomenna 10 vuotta. Time goes by so fast... Energiamäärä on kuitenkin sama kuin pentuna, joten elinvuosia on odotettavissa vielä monenmonta!


    Vaikka kuinka mulla menee välillä hermot suhun huolella, kun vedät mua lenkillä niin lujaa, että meinaa käsi irrota. Kun haukut lujaa ovikellon soidessa, vaikka ovella on vain joku meiän perheestä tai joku jonka tunnet. Kun päätät keväällä että jepjep, nyt on aika vaihtaa kesäturkki ylle ja sun karvaa on sitten ihan joka paikassa, vaatteissa, matoilla ja lakanoissa pistelemässä. Kun haiset välillä ulkoa tultua niin pahalle, että työnnän sut pois luotani, niin silti... I love you so, so much. ♥ En tajua kyllä, miten pärjäisin ilman sua, mun iloista, energistä ja luotettavaa vahtikoiraa!




    So long and thanks for all the fish! (se joka ekana tietää, mistä elokuvasta siteeraus on, saa tikkarin.)