perjantai 29. heinäkuuta 2011

My thing is: if you can't say nothin' nice, don't say nothin'.


Euforia. 

Se on se tila, jossa oon vieläkin, ja varmaan ylihuomennakin. Ihan helposti.

Eilen oli siis Kukkaisviikoilla Fintelligensin pienimuotoinen keikka. Paino sanalla pienimuotoinen. SILTI mä onnistuin taas vetämään itteni tähän tilaan, että leijun metrin maanpinnasta, alennun 15-vuotiaan teinin tasolle, hölötän kieli solmussa ja ylistän loputtomiin, kuinka "ne veti niin hyvin, Hoo on mahtava livenä ja Ela vaan osaa olla ihana" jne. yms. ETC! Voi apua mun kanssa.

Mä onnistuin tämän ko. fiiiksen hankkimisessa jo v. 2007, kun näin molemmat ensimmäisen kerran livenä. He esiintyivät silloin vielä erikseen, comeback tapahtui vasta seuraavana vuonna. Pidin Iso H:sta, koska hän heitti silloin ja heittää edelleen settiä loistavasti livenä, mutta ihastuin kovasti myös Elastiseen, eikä tämä ihastus ole laantunut vieläkään. Näin musta tuli molempien herrojen pesunkestävä fani ja aloin intoo piukassa odottaa Fintelligensin comebackia. Ko. keikan jälkeen mulla sitten meni sen 2-3 päivää palautuessa.

Odotan jo melkein kauhulla tän vuoden Blockfestejä. Jos jo tämän suhteellisen pienen keikan jälkeen meen näin sekaisin ja laskeudun vieläkin vähitellen henkisesti maanpinnalle, niin mitenköhän mun käy Blockfestien jälkeen?

Oh btw. Löysin entisen Love Hotelin edustalle tippuneen BF-julisteen maasta lojumasta. Nappasin sen talteen ja nyt se komeilee mun huoneen seinällä. Hihii.
Tittidii, TOTAALINEN SEKOAMINEN.



Tässä vielä kuvia keikalta!







Bussin 30 pysäkkiä vastapäätä oli tällainen mainos. Now that's what I would call creative thinking.
Tässäpä oli kaikki tällä kertaa. Se on moro and stay tuned.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti