tiistai 4. lokakuuta 2011

Living a dream, don't wanna wake up.


Sain tänään kuulla ties kuinka monetta kertaa näyttäväni japanilaiselta, tällä kertaa suomalaiselta ihmiseltä.

Yleensä olen kuullut samankaltaisia lausahduksia ihmisiltä, jotka ovat itse ulkomaalaisia, mm. kerran afrikkalaiselta ja thaimaalaiselta. Tai no okei, japanilaisuus-heitto tuli tänään ekaa kertaa, mutta mua on luultu kiinalaiseksi/itämaalaiseksi/ylipäätään ulkomaalaiseksi. Mä kuitenkin otan nämä jutut aina kohteliaisuutena, koska mun mielestäni aasialaiset ovat kauniita ihmisiä. :)

En silti itse sano, että olisin kaunis. Kunhan vaan on meikkiä, niin oon ihan siedettävä. Se on tää mun hiustenväri, hiustyylikin kuulemma (yleensä viittaavat otsatukkaan) ja kasvojen piirteet (silmät + poskipäät), jotka tekee musta somewhat ulkomaalaisen näköisen. Myös mun meikkaustyylillä on osuutta asiaan; kajaali pienentää mun silmiä sopivasti aasialaisten silmien mittoihin.

Kiinasta puheen ollen, löysin aivan häikäisevän kauniin ja ihanan, jopa täydellisen vanhojentanssipuvun! En uskalla liittää linkkiä vielä, koska ei sitä tiedä, mitä copycatteja sattuisi olemaan liikenteessä... Sillon vasta, jos ja kun saan tilattua sen. Se ei ollut edes kovin hintava, joten täytyy nyt harkita tarkasti. Joka tapauksessa, se on kiinalaistyylinen, sähkönsininen hopeilla kirjailuilla, nilkkoihin asti ulottuvalla helmalla ja helma levenee tarpeeksi, eli siinä on mukavasti tanssimisvaraa. Kaiken lisäksi se kävisi myös jatkossa käytettäväksi, mihin ihan kaikki vanhojentanssipuvut eivät kykene. Ne ovat usein niin mahtavia ja loisteliaita että esim. häissä varastaisivat huomion morsiameltakin... No offense, ne ovat kauniita, mutta fakta on nyt tämä.

Loppuun vielä päivän söpöin juttu: Olin kävelemässä parkkipaikalta kotiin ja olin kulkemassa kahden naapurin lapsen ohitse, tytön ja pojan. Kun poika huomasi, että kävelin niitä kohti, se jäi katsomaan mua hetkeks aikaa ja tokaisi tytölle: "Toi on sun äitis!" Mä pysähdyin ihmetyksestä pariksi sekunniksi ja jatkoin hymähdellen matkaani, ja tyttö vastasi pojalle: "Eihän oo, mun äiti on erilainen!" Hymy levisi mun kasvoille ja pysyi siinä loppumatkan kotiovelleni. Tästä jäi tosi hyvä mieli, vaikka oudohko tapaus olikin! :)

Voi apua, ei voi ihmistä väsyttää näin paljon! Meinaan nukahtaa tähän läppärin äärelle ihan just... Kyä mun tarttee lähtee taas tapaamaan Nukkumattia, eikä meiän trehvit ehdi kestää kun about 7 tuntia. Good night, sleep tight!

Songs played during writing: (powered by Spotify)

Looptroop Rockers - Professional Dreamers-album

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti