perjantai 6. heinäkuuta 2012

I love this song so... I'm gonna listen to it 2747129 times in a row.

Well hello. Jos ette lontoonkielestä pahemmin perusta ettekä snaijaa otsikkoa (en ole hesalainen, toi nyt tuli jostain alitajunnan perukoilta), niin mulla on taas tää tilapäinen mielenvamma, että ihan tieten tahtoen HALUAN kyllästyttää itteni tiettyihin biiseihin. Kirjoitin joskus ajat sitten ko. "vaivalle" omistetun postauksen ja olen muutenkin maininnut tästä ties kuinka moneen otteeseen blogissani, että kohta ns. vanhimmat lukijat kyllästyy. Vai? Miten on? :)

Tittidii, asiaan. Tässä uusimpia koukuttajia, Graciaksen Come On ja Open-biisien lisäksi.




Powerful song. Kind of song an athlete should listen before going on the field, kind of song a hustler should before getting on his grind, kind of song a CEO should listen before starting a day at the office. Kind of song that "makes the people going!" - S0uley.



When that beat drops your body immediately fills with soul, its inevitable not to feel it. - Rymenisable.

... Oliskohan sillä jotain osuutta asiaan, kun lainasin tossa yks päivä kirjastosta kyseisen albumin?

Graciaksen Globe kokonaisuudessaan ei myöskään koskaan jää kuuntelematta päivän aikana. Kaikki biisit (paitsi Havana Nights ja 40k Volts) uppoo edelleen ja aiheuttaa valtaisia hyvänolonfiiliksiä ja euforioita laidasta laitaan.

Metallican ja San Francisco Symphonyn yhteistyön tulos, S&M, on täyttä mahtavuutta. Alkuperäiset biisit ovat hienosti muunneltu ja muokattu loistoisiksi orkesteriversioiksi, ja ovat jopa parempia kuin alkuperäisversionsa. Tässä upein intro ikinä.


Ja tässä upein lopetus ikinä.




Jeejee. Tällästä tänään.


Btw, töissä soi tänään taas joku mikä-lie-kakka radiokanava, olisko ollut YleX. Yhdessä kohtaa soi Graciaksen Night Shiftin joku ihan ihme remix. Hetken päästä soi yllämainittu Commonin Gold.


Ette kuule tiedä, kuinka pahat "not sure if gusta"-vibat mulle tuli.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti