sunnuntai 6. tammikuuta 2013

"I am the monster parents tell their children about at night."

Pientä Marvel-leffalistan päivittelyä:

[x] Iron Man
[ ] The Incredible Hulk
[x] Iron Man 2
[x] Thor
[ ] Captain America: The First Avenger
[x] The Avengers

Ja voi huokaus, kun se oli mahtava. Alussa säikähdin frost gianttien eli jääjättien rajua hyökkäystä ihmisiä vastaan ja muita räjähtelyväkivaltakohtauksia, but oh well, se oli sivuseikka. Thor oli aika ihana veistoksellisine kroppineen, aussimurteineen ja silmineen, ja Jane & Thor oli söpsöjä yhdessä. Wow. Mutta...





Loki (tai no siis Tom Hiddleston) oli suorastaan valloittavan ihana, pyörryttävän kaunis (noku komea ei sovi tässä kohtaa!) ja itse upeus, kamalan pahoista teoistaan huolimatta. What's wrong with me, seriously? Kai se teki, ku Loki ei ollut tässä vielä mikään täysin megalomaaninen sekopää, joka janoaa ehdotonta palvontaa ja että kaikkien pitää polvistua VAIN HÄNELLE. Nimenomaan se, kun se oli niin vulnerable ja identiteettikriisin kourissa ihan ykskaks. Kaipasi arvostusta ja hyväksyntää rakkaalta ottoisältään, vaikkakin aivan väärillä, kieroilla ja julmilla keinoilla, kuin myös katkeran kateuden takia.

Perin ristiriitaista on kyllä tämä. Kaikki on kuitenkin täyttä fiktiota, mutta tämmösiä on hauskaa pohtia! Thomas William Hiddleston, you're one charming and gorgeous man. ♥

Tajusin muuten senkin, että mää oon kattonu nää leffat aivan väärässä järjestyksessä: Thor ois pitänyt katella ensin ja sit vasta Avengers. Koska miettikää sitä itkun ja naurunsekaisen euforiaonnellisuuden määrää, kun ensin Thorin nähtyäni olisin itkenyt pääni kipeäksi Lokin oletetun kuoleman/lopullisen katoamisen takia, ja sitten TADAA! Se mokomakin viekas kettu pujottelee ittensä läpi Tesseractin portista The Avengersissa. I can only imagine that...


Oh, that is so true. ♥

All I can say is: my oh my how much I love Marvel films. ♥

And another news: Mä tosiaan alotin tänään ne MJ-koreoiden tehoreenit! Wanna be startin' somethin', Dirty Diana, Beat It, Another Part Of Me, Thriller, Don't Stop 'Til You Get Enough & Workin' Day And Night on jo koluttu läpi, ja vielä on paaaljon jäljellä... Ja sit ku löydän ne omat suosikkikoreografiat, alan panostaa niihin. Huomasin myös sen, kuinka tehokkaita ne tanssit on kunnonkohotusta ajatellen. Soija virtas ja välillä olin aivan loppu, mut hengittelin siinä pari sekuntia ja pistin vaan uutta biisiä putkeen!

No te preocupe, aion silti jatkaa vielä Housella tanssimista, ei siitä mihinkä pääse! Tää pelihän tukee mainiosti mun tanssillista kehitystä. Ehkei nyt paljoa, mutta vähän kuiteski.


Tän päivän saan vielä lorvailla ja jumitella rauhassa, mut maanantaina... Hyi, miten mää selviän? Mulla ei oo hippustakaan motivaatiota just nyt. Kyä mää itteni saan sängynpohjalta riuhtastua ja raahautuun kouluun, mut mitäs sitte? Ei tää motivaationpuutos viime vuonna haitannut, mut nyt tää on aika paha, koska kirjoitukset. Blogikirjottelutkin taitaa taas taantua melko dramaattisesti... Oivoi.

Mut nyt kauniita unia, ihanan Tom Hiddl... eiku oman kullan kuvia ♥

PS. Pakko kertoo vielä, ku ihan paras juttu tapahtu äsken: kirjauduin Moodleen tehdäkseni vielä viimesen ruotsin kirjoitelmakurssin rästitehtävän, MUTTA MÄ OLINKIN TEHNY SEN JO! En vaan muistanut enää että olin tehnyt, sen verran horroksessa mä sen sillon aamusella väsäsin... Eli nyt ois kaikki tuskalla ja vaivalla tehtyinä, yay ♥ Nyt on kyl voittajafiilis, ja vähän nousi se nollassa pitkään pysytellyt motivaatiotasokin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti