maanantai 4. helmikuuta 2013

Thanks for the memories.

Nyt sitte. Oon pitänyt tätä kertakäyttöunelmia-blogista bongattua kivaa täyttelypostausta liian kauan luonnoksissa, ja vain siksi, että en jaksanut etsiä sopivia kuvia. Nyt löyty, joten vassakuu ja silvuplee!



10 vuotta sitten...

... olin ollut nelosluokalla 4-5 kuukautta.
... olin Gimmelin konsertissa feat. Dinkku-serkku, äitini ja tätini!
... mulla oli kivoja vaatteita, koska äiti & KappAhlin ja Lindexin kivat lastenvaateosastot. Äidin kanssa käytiin varmaan aina kerran kuussa Veskassa, koska siellä oli molemmat kaupat ja aina oli jotain kivaa vermettä tarjolla!
... koulu oli vielä helppoa ja kivaa.
... leikin vielä barbeilla ja mielikuvituskotileikkejä ja elämä oli muutenkin mukavaa.
... aloitin tanssimisen.




5 vuotta sitten...  

... elin elämäni kamalinta aikaa, jota en mielelläni muistelisi. Ainoa valopilkku oli perhe ja ihanat ystävät, jotka tukivat mua kaikin tavoin. Oikeesti mikä ihme siellä aivoissa vinksahtaa, ku mittariin pärähtää 15 vuotta? Melko monilla sen ikäsillä KAIKKI menee päin mettää.
... nukuin päivät pitkät. Ehkä myös siksi suurin osa niistä ajoista on vieläkin paksun sumun peitossa mun muistikuvissa.
... pääsin nipin napin ysiltä.
... koko kesän jännäsin, että apuaapuamäenpääsemihinkäänopiskeleen (koska epäonnistunut ysiluokka), ja asennoiduin siihen, että kymppiluokalle käy mun tieni. Neljä päivää ennen koulujenalkua tuli ilmoitus Valkeakosken ammattiopistolta, että pääsisin sinne kosmetologilinjalle varasijalta 8! Siinä meni sitte viimenen kesälomaviikonloppu miettiessä, että kymppiluokka vs. VAAO & mitäihmettämääteen, ja edellisenä iltana ennen koulunalkua päädyin kymppiluokkaan, ENKÄ KADU!





3 vuotta sitten...

... harrastin tanssia enää hyvin satunnaisesti.

... olin amislukiossa Pynsällä.
... opettelin ja opin leikkaamaan miesten sekä naisten lyhyttä hiusmallia, värjäämään ja tekemään permanentteja.
... otin itelleni suoristuspermiksen. Hiukset ei tykänny hyvää ja ne kärähti. System 4 to the rescue!
... pistin syksyllä vastahakoisesti ja pakon edessä sähköpostia nykyisen kouluni reksille, että pääsiskö mahdollisesti sinne opiskelemaan jnejne. ja PÄÄSIN. Ja onneks menin, koska viimeset pari vuotta on ollu ihan parasta aikaa mun elämässä!
... aloin tykätä lukio-opiskelusta. Sitä ennen en voinut ikinä kuvitellakaan astuvani lukioon.
... olin elämäni ensimmäisillä Blockfesteillä! Muistelen kyseistä viikonloppua suurella lämmöllä ja rakkaudella, koska silloin meno oli vielä AITOA.


1 vuosi sitten...

... löysin blogimaailman ja perustin oman semmoisen. Tänä vuonna blogivauvani täyttää 2!
... opiskelumotivaatio oli totaalisen hukassa, ihan niin kuin nytkin.
... aloitin työt urheiluliikkeessä.
... kävin ekaa kertaa baarissa. Ihan ok kokemus, vaikka en juokaan tipan tippaa tai niin että olisin lähelläkään humalatilaa, mut ei ne oo mun juttu. Suosikkiartistien baareissa pidetyt livekeikat on oma lukunsa.
... pohdin, että kykenisinkö mää asuun yksin. Ei kyl nyt just olis minkäänmoista halua muuttaa kotoo, vieläkään!
... tajusin, kuinka paljon mä oon muuttunut lyhyessä ajassa.




Kuluneena vuonna...

... olen pyörinyt mahtikeikoilla!
... olen ostellut paljon levyjä.
... olen ollut paljon töissä.
... olen kirjoittanut ruotsin yo:n.
... olen hankkinut uuden puhelimen.
... olen tanssinut Wanhoja, ja tanssinut omaa alaani streettiä taas pitkästä aikaa.
... olen fiilistellyt uutta musaa.
... olen löytänyt lisää uusia puolia itestäni.


Eilen minä...

... vietin päiväni parhaimmassa mahdollisessa seurassa.
... lauloin.
... nauroin. Ja paljon.
... oivalsin.
... kuuntelin tarkkaan.
... kirjotin juttuja ylös kynä sauhuten käden kramppaamiseen asti.
... hämmensin ihmisiä sillä, ettei mulla ollut ensimmäistäkään violettia vaatekappaletta. Mustaa & turkoosia instead.
... sain hyviä neuvoja ja ohjeita.
... nukuin iltapäikkärit ja valvoin liian myöhään.
... hutasin psykan esseen. Only 1 to go!
... vaikka ressailin vähä turhia, olin niin onnellinen.






Tänään minä...

... heräsin vasta klo 11.
... käväsin koululla yo-infossa.
... kauhistelin kavereideni kanssa kuuntelukokeiden tehtävätyyppejä. Oikeesti mää purskahdan itkuun, jos avokysymysten sijaan onkin tiivistelmä! Paitsi jos pitää laatia luettelo, niissä mä oon aika hyvä jopa.
... saatiin vihdoin meiän äidin lyyrat.
... näin Winin pitkästä aikaa!
... katoin Kimmon vikat 3 jaksoa. Viimenen jakso oli tosi jees!
... aion hutaista viimeisen psykan esseen.
... kattelin America's Got Talenttia. Howie Mandel & Nick Cannon, I love you guys!
... söin herkullisia Texas Pete-hot wingsejä.



Huomenna minä...

... käyn toivon mukaan palauttamassa viimesen esseen opelle.
... nukun todennäköisesti myöhään.
... meen illalla street tsäääzz-reeneihin! ♥ Joissa toivottavasti ei oo sijaista.
... toivon mukaan mennään eteenpäin tanssisarjassa.
... syön.



Vuoden päästä minä... 
(HUOM! Tämä osio on täyttä fiktiota, eikä mikään näistä vois ikinä koskaan milloinkaan olla mahdollista. Koska en voi mitenkään tietää mitä mulle vuoden päästä tapahtuu, enkä halunnut vastata tylsästi, niin halusin mieluummin leikkiä ajatuksella.)

... asun jollain lämpöisellä pikkusaarella erittäin kaukana Suomesta seuranani kaikki ihanat ihmiset, ja josta kaikki mahdolliset hämähäkit ja muut mielenterveyttäni haittaavat ötökät ovat joko kuolleet sukupuuttoon tai eivät voisi syödä/pistää/myrkyttää mua. Hämähäkit eivät näyttäisi yhtä ahdistavilta vaan ovat käyneet läpi mutaation ja näyttäis semmosilta söpöiltä violeteilta palloilta, joilla ei ole niitä 8:aa jalkaa. Saarta ympäröisi kauniin turkoosi merivesi ja ravinnon saisi kookospähkinöistä, ananaksista, mansikoista ja muista luonnon omista karkeista.
... näyttelen samassa leffassa Tom Hiddlestonin, Johnny Deppin, Hugo Vasquezin ja/tai Juan Pablo Raban kanssa. Mieluiten vastanäyttelijänä.
... saan tietää, että pääsen näyttelemään The Avengers 2:een.
... pääsen esiintymään Graciaksen, Noah Kinin ja/tai The Megaphone Staten musavideolla.
... olen Michael Jacksonin veroinen tanssija. Tai ainaki Les Twinssien.
... olen lanseerannut laitteen, jolla voi katsoa oman unensa uudestaan ja unen voi halutessaan tallentaa, ja jos kiva uni jää kesken, sen voi jatkaa loppuun seuraavana yönä.
... osaan lentää.
... olen naimisissa.

2 kommenttia:

  1. Tää oli kyllä hauska siun kirjottamana! :) Miten sie muistat jonneki kymmenen vuoden päähän?? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee kiva että tykkäsit! Tätä oli hauska tehdä :D

      En mä muistakaan, ku ehkä just ton verran, mitä tähän kirjotin. :D Enemmänki semmosia yksittäisiä tapahtumia ja juttuja, mikkä vaan on jäääny mieleen. :P

      Poista