keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Just call me Geoffrey.

Kuten aiemmassa postauksessa jo kerroinkin, niin viimeset pari viikkoo on ollu aika toiminnantäyteiset työharjottelun vuoksi. Kolmas viikko starttasi tänään ja tuntuu, että oon jo nyt tehny siellä vaikka mitä! En kerro enempää kuin sen, että kyseessä on sekatavarakauppa. Tällä viikolla hoidan naisten tekstiilipuolta (my dream job, heti levykaupan johtamisen jälkeen), kun osastovastaava on nyt lomalla. Samainen henkilö on myös mun työpaikkaohjaaja. Oon tykännyt kovasti ja oon saanut tehdä tosi monipuolisesti erilaisia töitä jo nyt.


Täytyy myöntää, että aluks olin aika kauhuissani tulevista kävelymatkoista töihin, joka on siis 2,5 km suuntaansa, eli yhteensä 5 km päivässä. Ja aluks se olikin ihan hirveetä. Olisin halunnut vaan kaatua suoraan sänkyyn, mutta enhän mää ikinä voinut, koska verensokerit päätti romahtaa kun pääsin kotio asti.


Nyt se ei oo enää niin paha, kunhan vaan osaan lähteä ajoissa töihin niin ettei tarvii puolijuosta jalat hapoilla. Kotio kävellessä ei tarvii ku vaan löntystää menemään. Joskus jotkut menevät biisit kyllä tsemppaa vähäsen reippailemaan. Täytyy taas jälleen kerran kiittää musiikin keksijää, ilman sitä vihaisin pitkiä kävelymatkoja.

Asiakkaat ovat olleet tähän mennessä ihan huippuja ja tykkään siitä, kuinka tässä työpaikassa korostuu juuri asiakaspalvelu ja asiakkaan auttaminen. Ei sellanen myyntitykkeys, jota meille yritettiin koulussa iskostaa aivoihin alitajuntaa myöten.



Meidän asiakkaat eivät ole (onneks) olleet tällaisia enkä muutenkaan ole kohdannut elämäni aikana tällaisia asiakkaita, mutta tää aihe kuohuttaa mua kerta toisensa jälkeen. Me asiakaspalvelijatkin olemme ihmisiä, emme koneita, jotka tietää kaiken ja osaa kaiken kuin taikaiskusta. Me yritetään kuitenkin parhaamme!

tiistai 24. helmikuuta 2015

Femininity.

Törmäsin Kusipäisyyden multihuipentuma -blogin ja sieltä bongaamani toisen bloggaajan hauskoihin pohdintoihin naisellisuudesta. Se pisti miettimään omaa naiseuttani sekä omia naisellisia tapoja ja piirteitä. Mää meikkaan vaikka pitäisin lahnaa kotipäivää tai vaikka olisin kipeenäkin (paitsi jos oon niin kuollut ja poikki, ettei vois vähempää kiinnostaa miltä näytän), ja haluan aina pukeutua kauniisti ja tyylikkäästi.

Kuten varmasti ihan meillä kaikilla naisilla, niin mulla on myös monia monia tapoja, jotka ovat erittäin epänaisellisia. Kuljeskelen kotona rynttyeetuna ilman mitään tököttiä ja kynänjälkeä naamassa, possuilen ja jos ja kun aamulla on koulueikinosta-vaihde päällä, heitän päälle hupparin ja kietasen hiukset hätäponnarille/nutturalle/letille ja meikkaan vaan kulmat (koska muuten mulla ei ole naamaa) ja hutasen meikkipohjan.


Tunnen itseni naiselliseksi, kun...

... näytän tältä.
... kuuntelen Hurtsia, Mary J. Bligea, Bruno Marssia, Johanna Kurkelaa ja ylipäätään kaikenmaailman rakkausbiisejä.

... oon laittanut hiukseni kauniisti, huolella ja siististi. Korkea ja siisti nuttura, raudalla tai paplarilla väännetyt kikkurat tai suoristettu tukka saavat aikaan tämän tunteen.

... meikkaan kauemmin kuin yleensä ja jos rajaukset ja kulmat onnistuvat täydellisesti. Myös luomiväri ja huulipuna lisäävät naisellisuustasoja instantly.

... kerrankin teen ruokaa muillekin kuin vain itselleni tai kun leivon.

... panostan asuun, väreihin ja niiden mätsäykseen ja koruihin.

... käytän kauniita kuvioituja sukkahousuja.

... pyykkään kymmenettä koneellista yhden päivän aikana tai viikatessani kuivia pyykkejä kaappeihin laitettavaksi.

... järjestelen kotia edustuskuntoon ja pyyhe- ja vaatekaappeja ojennukseen.

... Keijo kehuu mun meikkiä, hiuksia tai ulkonäköä. Varsinkin mun muotoja koskevat kehut saavat oloni tuntemaan todella naiselliseksi.

... höpöttelen kavereiden kanssa naisten juttuja, varsinkin jos puhutaan meidän miehistä.

... hipelöin vaatteita Seppälän tms. rekissä.

... selaan nettivaatekauppoja.

... katson Frendejä tai HIMYMiä tai kunnon naisten (itku)hömppäromantiikkaleffoja.

... sovittelen vaatteita kaupan sovituskopissa, ja haaveilen salaa ostavani kokeilemani mustan tiukan pitsimekon, jossa tunnen oloni supernaiselliseksi. Se kuitenkin jää vain haaveeksi, koska en tulisi käyttämään kyseistä mekkoa missään.


... äiti hemmottelee tekemällä mulle rentouttavan pitkän jalkahoidon lakaten lopuksi varpaankynnet tai värjää mun hiukset.

... käytän korkkareita.

... en tajua tai osaa jotain autoihin ym. liittyvää juttua ja tarviin Keijon apua.

... mies on kipeenä ja hoivaan sitä. Tai kun se pelaa Fifaa ja mää tarjoilen sille limsan/oluen/energiajuoman.

Tunsin itseni myös silloin maailman naisellisimmaksi, kun tanssin Wanhat ja kun vietin meidän häitä. Kauniissa mekossa kekkulointi, kaunis meikki, naiselliset korut, ranskalaismanikyyrikynnet ja upea kampaus jos mitkä saavat tuntemaan mun olon upean kauniiksi ja naiselliseksi. 

Tunnen itseni todella epänaiselliseksi, kun...

#hienolaatuhermanni #katjanlätsä

... luukutan Dream Theaterin tai Metallican jne. rankimpia biisejä, oli sit kotona kunnon bassokajareilla tai kuulokkeilla bussissa.

... pelaan Guitar Heroa. En oo pelannut sitä kyllä pariin vuoteen, mutta nyt kun kuuntelen Metallican Onea, sormet alko ihan syyhytä. Ja olis muksuinta osata soittaa ihan oikeetakin kitaraa!

... oon ällöpossu. Röyhtäilen, kaivan nenää ja ahmin ruokaa kaksin käsin.

... pureskelen kynnet vahingossa liian nysiksi, nypin palkeenkieliä sormista ja unohdan huulirasvan olemassaolon ja mieluummin revin hampailla ihonsuikaleita. En nykyään pureksi samalla tavalla kynsiä ku teininä, mutta joskus hermoillessani tai jännittäessäni tapahtumaa X, huomaan yhtäkkiä kuinka kynsi on lohkeemassa jostain nurkasta ja koen, että mun on pakko jyrsiä se pois.

... löhöön sohvalla jalat leväällään rumana ilman meikkiä, tukka rasvassa ja elämää nähneessä Marvel-paidassa.

... katon Marvel- ja muita actionleffoja.

... oon vähän loppasuu. Tykkään puhua ihan tyhmiä juttuja tai heittää huonoo läppää kavereiden kanssa.

... kun lämmitän saunan.

Mää en myöskään todellakaan ole mikään siivoushullu. Vihaan imurointia ja semmosta "pikkunäperrystä" eli pintojen ja pölyjen pyyhkimistä. Ja TISKAUS. Hyi että. Samaten mää en ole myöskään mikään ruoanlaittaja.

Toki olin valmistautunut siihen, että kun muutan omilleni tai meen naimisiin, niin opettelen sitten ihan kaiken, mutta pääsinpäs vahingossa pälkähästä, kun oma mies sanoi tekevänsä ruoan jatkossakin ihan mielellään ja muutenkin tykkää touhuta keittiössä. Keijo hoitaa myös imuroinnit sillä ehdolla, jos mää hoidan vessan siivouksen. Ja sen mää teen oikein mielelläni! Musta tulee niin vihainen ja kiukkunen, kun imuroin, koska se on niin hermoja repivää ja veemäistä. Mää en jaksa olla siinä niin tarkka, kuten äiti kotona asuessani tai Keijo nyt, niin se tekee siitä hommasta kymmenen kertaa ärsyttävämmän. Mää haluan hoitaa myös pyykit oikein mielelläni, jopa vaadin sitä, ja tiskit koneeseen sekä sen tyhjennyksen.

maanantai 23. helmikuuta 2015

Helpot gluteenittomat kaurakeksit.

Viime aikoina on ollut melkosta hulinaa työssäoppijakson takia ja sen myötä väsymys ja ärtymys ovat kotosalla joskus erittäin läsnä. Siksi muhun pätee aikas hyvin seuraava täältä interneteistä bongattu lausahdus:

(Psst. Tykkään myös liioitella.)

Ja juuri sitä mää oon alkanutkin tehdä!


Sain lauantaina ihan yhtäkkisen inspiksen väsätä pitkästä aikaa kaurakeksejä. Ne on todella helpot tehdä, ei tarvii kuin heittää ainekset sekaisin kulhoon. Kaikki aineksetkin löyty kaapeista niin ettei tarvinnu kaupassakaan käydä. Näitä samaisia ohjeita on varmasti netti pullollaan, mutta jaan nyt omat ohjeeni.


Tarvitset:
100 g voita (ei margariinia vaan VOITA)
3 dl kaurahiutaleita
2 dl sokeria
2 kananmunaa
2 rkl gluteenitonta jauhoseosta
2 tl leivinjauhetta

1. Laita uuni päälle 200 asteeseen.
2. Sulata voi joko mikronkestävässä astiassa mikrossa tai hellalla kattilassa.
3. Sekoita voi ja kaurahiutaleet keskenään.
4. Riko kananmunien keltuaisten rakenne ja heitä kulhoon.
5. Heitä perään kaikki kuivat aineet. Sekoittamisen jälkeen taikina näyttää vähän kaurapuurolta.

Taikinasta ei oikeesti tuu näin vähäistä määrää, olin jo ehtinyt väsätä pari pellillistä.
6. Nostele teelusikalla pieniä nokareita pellille jättäen taikinakokkareiden väliin tilaa. Ne leviää ainakin kolminkertaisiksi. Itse laitan yhdelle pellilliselle 9 kokkaretta.


7. Sitten anna levitä suunnilleen tämänkokoisiksi ja laskeutua, kunnes reunoihin alkaa ilmestyä kauniin ruskeaa sävyä. Kaikilla on oma makunsa, mutta itse tykkään jättää keksit pehmeiksi ja taikinaisiksi.


8. Anna keksien jäähtyä hetken ja irrota keksit varovasti lastaa käyttäen leivinpaperista ja laita vaikka johonkin kivaan tarjoiluastiaan.


9. TADAA! Nauti ihanan makeista ja pehmeistä kekseistäsi!

Luin omasta The Ultimate Keittokirjastani sellasenkin ohjeen, että kaurakekseihin voi laittaa kuohukermaa. Aion kokeilla tätä ehdottomasti toisella kertaa ja toinen mitä kokeilen noihin myöhemmin, on banaani. Löysin myös muita gluteenittomia keksiohjeita. Saas nähä kauanko mun leipomisinto kestää, mut just nyt aion nauttia tästä!

Terveisin,
Emppu the Keksihullu.

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Laulu lähtee duurilla, mä synnyin hymy huulilla.

 Hei hei mitä kuuluu?

#theweddingbride #smile #youreoncandidcamera #becauseimhappy #ilovemyhair #sneakpeek #teaser

Nyt on hyvä olo. Yskä on aikalailla kuin muisto vain, kurkku kipuilee vielä vähän ja äänessä on pientä käheyttä. On harvinainen haluankuunnellakaikkeahyväämusiikkia-olo. Näppäimistö kutsuu mua kirjoittamaan ja sormet oikein syyhyää. Kaikki mahdollinen inspiroi. Musiikki. Ohivilahtavat maisemat. Oma aika. Kauniit vaatteet. Jokapäiväiset pienet positiiviset asiat.

Oon myös saanut vihdoin idean miten toteutan loput hääpostaukset. Niitä tulee enää (...) 3, joista yhdessä on mun hääasu yksityiskohtineen, sitten mun ja Keijon ihanat parhaat UPEAT viralliset muotokuvat JA SITTEN itse juhlasta. Siihen viimeseen saattaa mennä kauan, kun en jaksa kysellä lupia keneltäkään enkä jaksa blurrailla ja rajailla kauheesti, joten täytyy valita tarkkaan mitä julkaisen tänne.

So what else has happened?

#DAAAYMN #mygirls #wearefamily #africanandchinese #awesome

#Otto #ylväs #vanhaherra #mythrone #stayaway

Joululoman alussa ja lopussa tapahtui harvinaisuutta: serkkuplikat saatiin tänne meille pikkuveikan kuskaamina jouluaatonaatonaattona JA loppiaisaattona hengaileen! Myös meiän Otto-vanhus 13 vee tuli pitään jöötä meille, että ollaan kunnolla. Oli ihan huippua, syötiin tortilloja ja tacoja ja toisella kerralla oli pizzaa ja wingsejä jajaja vaikka mitä ihanaa omnommättöruokaa. Me pelailtiin pelkistettyä Isäntä vs. Emäntä-skabaa ja laulettiin Singstarilla kaikkee Adelesta Eppu Normaaliin.

#ruokaa #PALJONruokaa #pizzaa #siipiä #limppaa #fetasalaattia #sipsejä #dippejä #matiaksenkäsi #kurotteleekurottelee


Toisella kerralla likat viihty meillä jopa aamukolmeen asti ja me riehuttiin ja tanssittiin muistellen vanhoja aikoja, kun mää ja Dinkku tanssittiin yhdessä Hip Hop Housella. Kuunneltiin nostalgisia teiniaikojen biisejä ja naurettiin maha kippurassa. UU-DES-TAAN!

#healthy #fitlife #loljk #feelthefatness #omnomnom

Keijo on väsännyt meille muutamaan otteeseen tällästä ihanaa mascarponekermavaahtoo ja suklaapaloja sen kanssa. Mää palastelin omaan annokseen Maraboun Drömkrispiä. Aivan ihanaa ja helppo tehdä.



Myös Suski ja Lauri vieraili meillä ekaa kertaa. Meillä oli kans vauhdikasta Isäntä vs. Emäntä-huutamista ja Singstar-skabaa. Miehet saunoi ja me tytöt lörpöteltiin kaikkee. Me saatiin myös meiän hää-dvd vihdosta viimein ja se oli aivan ihana! Fiilisteltiin sitä vuoroin kyyneleet silmissä ja vuoroin naurettiin ihan hulluna kaikille hääleikeille. Niitä en tule julkaisemaan tänne muuta kuin tilannekuvien muodossa ja pienen selityksen kera. Tsorppa.

#nintendo8bit #supermario #kuvaputki #nokiantelkkari #kettupoika #nostalgia #classic #sieniä

Meidän takkahuoneessa on Keijon luoma nostalgianurkka: Keijon vanha mutta hienosti pelittävä Nintendo 8bit ja paljon pelejä, mm. Supermario 1-3 ja Duck Hunt pyssyineen. Mää en koskaan pelannut konsolipelejä pienenä vaan halusin katsoa kun pelaajamestariveljeni pelasi ja klaarasi tasot pelissä ku pelissä. Ainoa mitä pelasin pienenä oli Nintendo 64:lla Supermario ja Pokemon Stadium, Snap ja Puzzle League. Nyt oon alkanut pelata Supermarioo aina välillä ja tää on niin ihana musiikeista ja yksinkertaisuudesta lähtien.

Pakko myös vähän kehua tota miestä, ku se on niin taitava autonfiksari: se vahas ja kiillotti meiän Huldan taas edustuskuntoon! Kattokaa kun se on nättinä.

Pakko mainita: ikinä en oo muokannut kuvia pikselitasolla, mut nyt on rekisterinumero piilossa!
Haluaisin kirjoittaa musiikista, mut en oikein osaa enää. Kirjoitan ehkä sitten, kun siltä tuntuu. Haluan kirjoittaa mun fiiliksistä, sekä positiivisista että negatiivisista. Jokapäiväisestä elämästä. Haluaisin olla parempi kuvaaja ja saada paljon kuvamateriaalia tahdittamaan postauksia. Haluaisin tehä jopa asupostauksia! En vaan tiedä, missä vaiheessa päivää saan otettua kokovartalokuvaa niin, että oon freesi enkä meikit kuluneina ja levinneinä ja tukka räjähtäneenä tai lässähtäneenä.

Nyt kun kuitenkin oli rento sunnuntai kotona, niin otin kuvan.

#ootd #mirrormirroronthewall #whotherealestofthemall #thissideup #seppälälaatu
Vaikka on kotipäivä eikä aikomustakaan poistua ulos ihmisten ilmoille, tykkään silti näyttää sen verran kivalta, että voin kulkea peilin ohi ilman kasvojen peittämistä. Hiukset oli kerrankin (!) valmiiks kivasti, koska nukuin hiukset letillä. Tää mekko on uskomattoman mukava, joten pidän sitä myös kotioloissa. Tarvis ehkä käyttää vähemmän, ettei sit vaan oo rumasti nyppyyntynyt kesään mennessä... Sit voi vähän ketuttaa.

Oon koko tän illan hengaillut yksin kotona ja istunut koneella väkertämässä tätä sekamelskaa ja kuunnellut musiikkia sekalaisesti. Elastisen Vain Elämää-biisejä, ruotsinkielistä räppiä, Uptown Funkkia, street jazz-tunneilta bongattuja inspiroivia instrumentaaleja, Under Controlia, Ikuisuuden tanssia, kahta eri versiota Ronyan Flamesta ja Marshallin ja Tedin roadtrip-teemabiisiä. Siis periaatteessa ihan kaikkee ja rakastan tätä oloo, kun kaikki kuulostaa hyvältä ja mikä tahansa biisi istuu mielialaan.





Nyt tää likka menee levollisin mielin rentoutumaan saunaan. Letkeetä alkavaa viikkoa kaikille!

PS. Tajusin just, että nyt on jo helmikuu! Men herregud tiden går fort!