sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Welcome to graduation 2.0.

31.5.2016.

Se oli aikas ihana päivä. Ei ihan niin ihana kuin yo-juhlapäivä (ihme kyllä, koska silloin mää en valmistunut ammattiin), mutta se oli suuri helpotuksen päivä. Taas yks etappi suoritettu ja paremmat mahdollisuudet päästä parempiin töihin. Tosin tällä nykymaailman menolla oon alkanut olla sitä mieltä, ettei kauppiksenkaan paperit auta saamaan sen kummempia töitä, mutta en halua luovuttaa!

Tuosta päivästä on nyt sen verta kauan jo, etten enää osaa kertoa siitä niin hyvin kuin haluaisin ja tunteet ovat jo ehtineet laantua, joten tässä postauksessa on pelkkiä kuvia mahdollisine selostuksineen.

TUNNELMIA ENNEN JUHLATILAISUUTTA.

Osa tytöistä, Katja ja Saana puuttui.
#viimeisetnenänpuuteroinnit #vessatäynnänaisia

TILAISUUDEN JÄLKEEN.

Itse tilaisuudessa otetut kuvat ovat aika onnettomia. Zoomit täysillä eikä niistä saa erkkikään selvää. Tässä kuitenkin vastavalmistunut minä ja tytöt!


#kauppaopistonnaisetnekääntäämunpään
#noainakintänmiehenpäänsaankääntymään
PASSIONISSA.


Juhlan jälkeen siirryttiin koko luokan kera Passioniin ottamaan yhdet kuohuvat.


Sain myös vanhemmilta toisen ihanan lahjan Conssien lisäksi. Tän kirjan parissa on mukava viettää lämpöisiä päiviä terassilla!


PYYNIKIN NÄKÖTORNILLA.

Käytiin valmistujaislounaalla Amarillossa, jonka jälkeen menimme Pyynikin näkötornille jälkkärille ja kuvaamaan. Matias osoittautui aikas mainioksi valokuvaajaksi!




Mulla on maailman parhaat vanhemmat.



Ja maailman paras aviomies.


Ja ennen kaikkea, maailman paras pikkuveli!


Panoraama (c) Matias.

(c) Matias.

(c) Matias. 
(c) Matias.
(c) Matias.
(c) Matias. 
ARBORETUMISSA.

Myös Keijo, joka on aiemminkin osoittautunut hyväksi kuvaajaksi, osoittautui vieläkin paremmaksi. Nämä kuvat ovat hänen otoksiaan.



Blogibannerihan se siinä!






Valmistujaispäivä oli hyvin erilainen verrattuna yo-juhlapäivään. Ensinnäkin viikonpäivä oli tiistai. Ei kovin juhlallinen päivä eikä sen takia voitu järjestää mitään juhlia ainakaan kyseiselle päivälle. Toiseksi ihan sellaista samanlaista juhlatunnelmaa kuin mun yo-juhlissa ei oikein ollut. Ainoastaan sitten luokkalaisten kesken kyllä ja kun näimme myöhemmin illalla, mutta sekin loppui lyhyeen, koska suurimmalla osalla oli töitä seuraavana päivänä.

Joka tapauksessa, nyt voi sanoa, että olo on hyvin helpottunut ja ihanaa, että on vihdoin ammatillinen perustutkinto takataskussa! Tästä on hyvä taas jatkaa!

2 kommenttia: