maanantai 21. elokuuta 2017

Kesän kohelluksia.

Koska olen koko ajan kaksi kuukautta myöhässä suosikkieni/tapahtumieni kanssa, niin keksin porsaanreiän ja julkaisen kahden kuukauden ajalta kesäkommelluksiani.

Kesäkuu


Serkun ylioppilasjuhlat. Silloin oli kaunis, mutta KYLMÄ päivä. Niin hyvää ruokaa ja paljon, mä meinaan PALJON ihmisiä. Mulle kävi liian monta kertaa niin että mietin oliko se ja se täällä ja oli kuulemma ollut, mutta lähtenyt ajat sitten. Boy, was I embarrassed. Anyways, hienot juhlat oli ja perus "voi kun sä oot jo iso poika"-ihmettelyä.


Matkalla Mikedoniaan. Meillä on siellä liikaa ystäviä, joita täytyy käydä vuoron perään viihdyttämässä. Käytiin myös näkötornilla sekä matkalla Savonlinnaan oli monia nättejä maisemia. Välillä tuntui ihan kuin ei oltais Suomessa ollenkaan. Ja ilma oli mitä mainioin. Kuvia lisää myöhemmin!


#spottaahulda
Puumala on paras paikka, Puumala on iloinen. Okei oikeesti se on Puuhamaa mikä on paras paikka, mut poteitou potaatou. Puumala oli melko söpö pikkukaupunki. Sijaitsi matkan varrella kun oltiin matkalla Savonlinnaan Mikkelistä.


Olavinlinna & Savonlinna. Aivan ihana paikka myöskin. Olavinlinnassa oli korkeita portaita, pelottavia käymälöitä (kurkistin yhdestä pytystä alas ja vaikkei mulla oo varsinaista korkeanpaikankammoa niin otti ilkeästi mahasta) ja vanhoja esineitä. Joita oli mun harmikseni kovin vähän siellä, mutta se johtui puhtaasti siitä, että kauan sitten linnassa eläneet ovat vähitellen vieneet esineet ja kalusteet mennessään. Esineiden puutteesta huolimatta linnakierros oli mahtava kokemus.


Tein ekaa kertaa elämässäni makaronilaatikkoa with a twist. Oli aikasta nannaa vaikka ite sanonkin. Halusin tehdä sitä varsinkin siksi, koska Keijo ei oo ollut kova makaronilaatikkofani ja mun piti vakuuttaa se ko. ruoan hienoudesta. Sen ei tarvii olla mitään ällölössöä mausteetonta moskaa vaan se voi olla myös ELÄMYS. Varsinkin paistettuna. Goodness että se oli hyvää paistettuna. Huhhuh. Siihen tuli perusaineksien eli jauhelihan, makaronien, juuston ja munamaidon lisäksi pekonia, fetaa ja aurinkokuivattua tomaattia. Makaronilaatikkoon voi lisätä melkein mitä vaan - vain taivas on rajana! Päälle vielä kunnon kerros kermajuustoa ja voilà!


Omenapuun kukat kukkivat myöhässä. Viime vuonna ne ilmestyivät toukokuun lopulla, tänä vuonna vasta lähempänä kesäkuun puoltaväliä. Koko luonto on tänä vuonna ollut myöhässä. Se vähän huolestuttaa mua, eikö teitäkin?



Mozzarella ja halloumi - juustoja, joilla voisin elää. Eikä saa unohtaa fetajuustoa!


Lenkkejä muruseni kanssa. Keijon loman aikana kävimme useaan otteeseen n. 7 kilsan lenkeillä riippuen päivän ohjelmasta. Ne olivat mukavia hetkiä luonnossa ihan vain kaksisteen. Hengästyin kunnolla ja ihailin lupiineja, joita oli PALJON tienpenkereillä. Ja kuka sanoo ettei kävelylenkille vois pukeutua kivasti ja sävy sävyyn? Okei toi kuva oli ainutkertainen. Muilla lenkeillä oon ollut jopa meikittömänä. Se on tila, jossa vain harvat ja valitut saavat minut nähdä. Ja muutamat randomit kotikuntalaiset.


Älä luovuta! Enough said.


Silmälasikuumeeseen helpotusta: UUDET LASIT. Nää on niiiiiiin kivat! Tykkään ehkä snadisti enemmän näistä sähäkistä punamustista, mutta mustissa hipsterilaseissa on omat puolensa. Ne tuo kaikkiin asuihin kulmikkuutta ja terävyyttä.


Friends & Brgrs. Olin jostakin saanut mielikuvan, että kyseinen paikka olisi jotenki ylihintainen ja pretentious. Olin väärässä. Halloumiburgeri oli aiiiivan parasta. Ja noi ranskalaiset ja valkosipulidippi... Good golly. 10/10 would recommend! Note to self: muista ottaa ens kerralla pekonia hamppariin. Mun piti se tehdä tällä kerralla, mutta arvatkaa kuka tyhmeliini unohti pyytää?


Villejä lupiineja. Lupiinit on niin nättejä. Ja niitä on paljon erivärisiä! Valkoisia, sinivioletteja, lämpimän violetteja ja vaaleanpunaisia. Tykkään.


I call this look tyylikäs kassialma. Kesä- ja heinäkuussa olin suht paljon töissä ja oikeastaan aina näytin tältä. Reppu täynnä tavaraa ja Uhanan kassi täys eväitä. Also R.I.P punaiset converset. Oikean jalan kenkulinpohja meni rikki yks sateinen päivä. Pitänyt monta kertaa viedä noi suutarille, mut en oo ehtinyt/saanut aikaiseksi.


Torstaina 29.6 alkoi mun ja veljeni yhteinen pitkä viikonloppu. We call it Ems' and Mel's Weekend of Fun! Kuvia lissää myöhemmin. Mää myös kuvasin tuona viikonloppuna materiaalia mun diabetes-videota varten... Se on kovasti työn alla (kuten kaikki muukin mun blogissa nykyään).

Matsku ja pelottava hissi.

Heinäkuu


Helle yllätti - katso kuvat! Heinäkuu vaihtui just kun olin tän mösön kanssa. Tässä kohtaa olimme Mältinrannan kupeessa. Tuona päivänä oli tosi lämmin! Harvoja kesäisiä päiviä tänä kesänä tais olla muutenkin. Suomi on tymhä.


Spider-Man: Homecoming - ensi-ilta. OLIKO EES PARSAIN IKINÄ. Siinä oli taas niinku KAIKKEEEE ja Tom Holland on tähän mennessä paras Spidey ketä on ollut. Hassu höpönassu. Also Tony Stark ja Happy oli kivoja. Tässä oli kyä KAIKKI kohdillaan. Marvel teki sen taas. 5/5.


PIONIT ILMESTYI VIHDOIN. Yleensä noi pinkit on ilmaantunut ensin osapuilleen kesäkuun puolenvälin tienoilla. Tänä vuonna ne suvaitsi puhjeta kukkaan vasta 8.7. Oi voi...


Toteutimme toisen haaveeni tälle kesälle: kävimme Rauman vanhassa kaupungissa. Oli kyä yhtä nätti ja kiehtova kuin Porvookin, joskin kierros ei ollut niin syväluotaava, koska meillä ei ollut ketään henkilökohtaisena oppaana toisin kuin Porvoossa. Taisin saada tällä reissulla myös uuden bannerikuvasen. Kiitos Keijoseni.


Raumalta ajelimme Poriin, jossa tapahtui tämän kesän kohokohta: PORI JAZZ 2017. Yövyimme torstaista sunnuntaihin pakettiautossa Pori Energian parkkiksella. Peseydyimme Porin maauimalassa. Lähin vessa oli Karjarannan Shellillä. Jazzien jälkeen rillattiin kertakäyttögrilleillä makkaraa pakulla ja Marshallista pauhas aina ko. päivän artistien biisejä. Vois siis sanoa että elettiin kunnon festarielämää. Ja ne ite Jazzit... Parasta pitkään aikaan! Sain kuulkaas monenmonia uusia lemppariartisteja, mm. Jamiroquai, Samm Henshaw, Yussef Dayes, Erykah Badu sekä Cory Henry & The Funk Apostles. Niin paljon loistavia talentteja ja upeaa livemusiikkia. Videokoostetta pukkaa myöhemmin! Se on jopa jo editoitu, mutta en saa sitä Youtubeen, joten tutusti technical difficultiesia mulla... Koskapa ei.


Ja Yyterihän oli pakollinen tänäkin kesänä. Ja onneks käytiin, koska me ei lähetty enää toista kertaa käymään kelien huonouden takia. Tuonakin päivänä tuuli ihan hirveästi ja ei kauaa jaksettu olla. Löydettiin suojaisa tekolampi ja se oli ihan kiva muuten, mutta oli aikasta palijon muksuja, jotka roiski vettä ja potki hiekkaa päälle. Not noice.


Lisää ihania lenkkimaisemia. Meiän kotikunnassa on tosi paljon kivoja ja rauhoittavia lenkkimaisemia. Törmäsimme myös söpöön goottietanaan.


Eikö olekin mösö? Noita on madellut täällä kahdella eri kadunpätkällä ja mää yritän aina varoa niitä, etten astu päälle. Nähnyt muutaman menehtyneen yksilön päälletallomisen seurauksena ja heidän vierellään ollut surevia läheisiä. R.I.P goottietanat.


Pojat pelas korista. Oli kiva kattoo pitkästä aikaa. Ja sain kivat otokset isistä ja veikasta.


Iskällä pomppuheitto onnistuu vieläkin!


Haluaako kukaan arvata, mitä tässä kuvassa tapahtuu?


Voitin kouluaikojen kesäkeittotraumani. Kiitos Keijon.

Feat. iskän käsi.
Tässä oli miun kesä- ja heinäkuu vuosimallia 2017. Ja tämähän oli vain pintaraapaisu. There's more to come, whenever I have the time and the energy.


Kuten ehkä joteskin muistatte, niin pidin taukoa someistani. Palasin tauolta hetkeksi takaisin ja todettuani, että eihän tää ookaan paha, niin ehhehehee luulin väärin. Okei, Facebookissa ei oo mulla news feedissä muuta ku koirakuvia, diabetesmeemejä ja ruokareseptejä (joita en ikinä jaksa toteuttaa) niin ei siinä, mutta Instagram. Voi rakas Instagram. Se on ihana paikka, mutta en tiedä mitä on tapahtunut. Mää en vaan ny jaksa. MUTTA.


Tein blogilleni siis kauan (salassa) harkitun IG-sivun. Nyt ehkä mietitte, että millä logiikalla mää eka koen IG-burnoutin omalla yksityisellä profiilillani ja sitten perustan julkisen sivun, jossa avaan tunteitani vielä enemmän kuin yksityisesti? En voi oikein sanoa muuta kuin että sanopa se. Olen kertonut asioista lisää blogin IG-kuvien yhteydessä. Joitakin tekstejä ajattelin siirtää blogiin asti. Ja voihan olla, että mää peräännyn tästäkin, mutta tällä hetkellä tää vaihtoehto tuntuu omalta.

Jos kinostelee saada viimeisimmät blogihölpötykseni ja lisempää, niin seuraa elengiems!

PS. Tämän kesän paras otokseni, olkaa hyvät.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti