torstai 1. maaliskuuta 2018

Helmikuu.

Multa ei oo tullut kolmen kuukauden suosikkeja. Kolmen. Varmaan ennätys.


Mulla on ongelma. Ongelma kaiken kanssa, myös blogin kanssa. Mää haluaisin kirjoittaa, mutta mulla on aikaansaamis-, energianpuutos-, viitseliäisyys- ja inspiraatio-ongelmia. Koen, ettei mulla oo mitään sanottavaa eikä kerrottavaa. Kyllä mulle tapahtuu aina välillä kaikkea ihanaa ja periaatteessa kertomisen arvoista, mutta jokin on erilailla nyt. Mää en jotenkin enää koe tarvetta kertoa kaikesta kivastakaan mitä on tapahtunut.

Se tekee mut surulliseksi.

Mieheni kehotti pitämään pidempää taukoa blogista niin, että kirjoitan siitä erillisen postauksen tänne. Ajatus tuntuu sinänsä helpottavalta ja ehkä se vähentäisi ylimääräistä stressiä, mutta silti enimmäkseen se tuntuu kaikesta huolimatta hyvin vastenmieliseltä. En halua vielä pitää taukoa, niin kauan kuin mulla on edellisiäkin julkaisematta. Yritän tämän kuun ja tulevan kesän aikana kirjoitella rästit tänne ja sitten palaan asiaan, josko pitäisin oikeasti taukoa etsiäkseni inspiraatiota ja että mitä haluan mun blogilta.

NYT HELMIKUUN PARIIN!


Saaran kanssa fiilistelemässä vanhan koulumme Peliyössä. Tosin vanha koulu sijaitsee nykyään uudessa rakennuksessa, oppilaat oli ihan tuikituntemattomia eikä ketään tuttua paitsi yksi ainut valvova opettaja... Ei ehkä ollut sitä vanhaa taikaa mitä 5+ vuotta sitten peliöissä, mutta Saaran kans oli muksua!


Taivas lyö tulta. #anteeksklisee #eituutekstejä


Tämä oli diabeettisesti hyvä päivä.


Ystävillä todella maukkaita DIY-pitaleipiä, coleslaw- sekä nuudelisalaattia ja itsetehtyjä kastikkeita ja vaikka mitä kaikkee hyvvöö. Nää oli niin ihania, että jäi pysyvästi mieleen. Maut oikee tulvii suuhun, kun mietin noita makumaailmoja. Haluan lissää!


Jälkkärinä klassinen äiteen tekemä täytekakku. Parasta kakkua maailmassa!


Kotaillassa on myös tunnelmaa.


Love me some statement tassel earrings.


Love me some purple lipstick.


"Tää on paaraas pääiväää!" Sain työtarjouksen samana päivänä kun meni viimeinen mainos ex-toimeksiantajalle, menimme syömään mahtavaa Siipiweikko-settiä aioli-dipin kera (rakkautta) sekä Black Panther, joka on varmaan mun kaikkien aikojen lempparielokuva, Thor: Ragnarökin ohella.


Mustan Pantterin jälkeen oli kauniita valoja Finlaysonilla.


Siipikastiketta pizzassa. Meleko jees.


"No onkos tullut taaaalvi näin keeevään keskelle...?" #anteeksjoululaulu


Minen enää jaksa muistaa enkä ettiä vanhoista teksteistä että kerroinko tästä (ainakin IG-stoorissa kerroin), että mulle ilmesty jostain tyhjästä reikä mun lempparitakin selkään. Keksin yhdessä keikkatyöpaikan pomon kanssa luovan ratkaisu tähän: jos laittais jonkun kivan ja tarpeeksi kangaspaikan siihen päälle. Muistin samantien, että vanhan työpaikan valikoimissa oli nättejä ja pitkiä ruusupaikkoja. Hankin ruusupaikan, vein sen ja takin ompelijalle ja bim bäm buum - nyt on takki taas ehjä ja nätti!


Jyn Odan - da real MVP.




Awkward yet nonchalant hipster ja mysig kuva musta juomassa kaakaota.


Ps. Tää huivi on ihana. #näytänporkkanalta

Artsy view pic taken in motion.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti